JR
2 perustetaan
JR 2:n edeltäjänä toimi 2. Prikaati.
Talvisodan päätyttyä joukkojen kotiuttamiset aloitettiin
maaliskuussa 1940.
Kenttäarmeija jäi vajaavahvuisena
palvelukseen. Kotiuttamisten jälkeen puolustusvoimien kokoonpano
järjestettiin uudelleen vuoden 1940 aikana, jolloin
rauhanajan kokoonpanoista lakkautettiin divisioonat
ja
niiden tilalle perustettiin prikaatit.
2.Pr.
oli majoittuneena Taipalsaaren alueella ja talvella 1940-41 se
osallistui Lappeenrannan puolustusvalmisteluihin
mm.
rakentamalla puolustuslaitteita Voisalmessa ja Mikonsaaressa
Lappeenrannan pohjoispuolella.
JR
2 muodostui pääosin rauhanaikaisen 2.Prikaatin joukoista
(I/2.Pr. muodosti I/JR 2:n ja II/2.Pr. muodosti II/JR 2:n).
koostui asevelvollisuuttaan suorittamassa olevista
ikäluokista. Rauhan ajan joukot täydennettiin sodan ajan
vahvuuteen.
Suojajoukkoina toimineet prikaatit saivat
10.6.1941 käskyn siirtyä sodan ajan rykmenttikokoonpanoon
ja
kutsua palvelukseen täydennyshenkilöstönsä reservistä.
Suur-Saimaan suojeluskuntapiiri perusti III/JR 2:n
Taipalsaarella.
Etulinjaan
Rykmentti
siirtyi 2.7. alkaen etulinjaan rajalle Nuijamaalle JR 1:n
vasemmalle sivustalle.
10. Divisioonan puolustusalue
ulottui Nuijamaalta Vuokseen.
Taistelutilanne
Kannaksella muuttui ja hyökkäyksestä Viipuriin suuntaan
luovuttiin tässä vaiheessa.
Koko 10. Divisioona
irroitettiin 26.7.1941 etulinjasta ja siirrettiin ylipäällikön
reserviksi
Ruokolahden Kärinkijärven pohjoispuolisee
maastoon.
JR 2:n alistus 12.D:lle lakkasi samalla.
Yli
rajan
Hyökkäys Hiitolaan alkoi aamuyöstä 8.8.1941
sekä JR 43:n että JR 2:n kaistalla.
I/JR 2:n hyökkäys
oli vihollisen lujasta vastarinnasta huolimatta edistynyt aamulla
aina Kirkkokankaan luoteisreunaan,
johon se pysähtyi
aamulla klo 6.
Hyökkäyksen
eteneminen Karjalan
Kannaksella
Sotatie
Kannaksella kohti Lempaalaa:
7.-9.8
Hiitola
9.-12.8. Kaukola
10.-14.8.
Taivallahti, Kaarlahti
17.-18.8 Räisälä, Käkisalmi,
Taipaleenjoki
26.8 Äyräpää
28.8 Salmenkaita
29.8. Punnus
28.8
Pasurinkangas, Valkjärvi
8.9
Lempaala
Hyökkäysvaiheen
päätös
Hyökkäys
jatkui ja 6.9.1941 JR 2 eteni Lempaalaan Lappalaisenmäkeen ja
miehitti 8.9.1941 Mustilan.
10.D:n tavoitteet oli nyt
saavutettu ja saatujen ohjeiden mukaan divisioona asettui
puolustukseen
saavutetulle linjalle. Katso
Sotapolusta Lempaalan kuvia.
JR
2:n lohkolla etulinjassa oli vain yksi pataljoona, koska oli
epätodennäköistä, että hyökkäys olisi
suuntautunut
tätä kautta.
Yksi pataljoona oli majoittunut Riihiön
maastoon ja toinen Rajajoen vaiheille.
16.12.1941 JR 2
siirrettiin 5.D:aan ja se siirrettin Syvärille.
Hyökkäysvaiheen
tappiot olivat suuret:
Rykmentistä
kaatui 333 sotilasta.
Suurimmat menetykset koettiin
Hiitolassa 38,
Räisälässä 46 ja Taivallahdessa 44.
Tappiot jakautuivat melko tasaisesti kaikille
jalkaväkikomppanioille.
Siirto
Syvärille ja asemasota Syvärin voimalaitosella
Talvella
vuoden -42 alussa JR 2 käskettiin 5. Divisioonan alaisuuteen
Syvärin voimalaitoksen alueelle.
Vanhemmat ikäluokat
kotiutettiin ja korvattiin uusilla
asevelvollisilla.
Asemasotavaihetta kesti kesän -44
vetäytymiseen asti.
Tänä aikana rykmentille tuli
tappioina 235 kaatunutta, joista I pataljoonalle 65,
II
pataljoonalle 109 ja III 61 kaatunutta. Katso
Sotapolun valokuvia Syväriltä.
Vetäytyminen
ja puolustustaistelut 1944
Venäläisten
operaatio alkoi 20.6.1944 kun he hyökkäsivät Syvärin
voimalaitoksella 5.D:n
taisteluetuvartiota vastaan.
Etuvartiot vetäytyivät Syvärin pohjoispuolelle puolen
päivän aikoihin.
Varsinainen hyökkäys alkoi 21.6.1944
tulivalmistelulla, joka kesti yli kolme tuntia.
Puoleen
päivään mennessä vihollisen joukot olivat päässeet Syvärin
yli Lotinapellosta luoteeseen
sijaitsevaan tienhaaraan.
Etulinjan joukkojen oli pakko irtautua asemistaan.
Iltapäivään mennessä venäläiset olivat edenneet kolme
kilometriä ja saavuttaneet tykistölinjan.
I/JR 2 sai
kello 4 iltapäivällä käskyn siirtyä Karjalankylän
kyläaukeiden itälaitaan sekä
varmistaa 5.D:n vasemman
rajan sunnassa.
Illalla II/JR 2 ryhmittyi asemiin päätien
itäpuolelle. III/JR 2 vetäytyi viivyttäen Kinkievan suuntaan.
Tuuloksen
maihinnousu aamupäivällä 3.6.
Mukana
oli 50 laivaa, 50 tykkivenettä, 3700 miestä!
Vihollinen
sai sillnpääaseman, jota ei pystytty lyömään, mutta
voitettiin aikaa ja
5.D pystyi vetäytymään kiertotietä
Säntämän kautta Viteleeseen. Katso
kuvia Sotapolulta.
Vetäytyminen
päättyi U-asemaan.
Vihollinen
hyökkäsi seuraavien päivien aikana Uomaan tien suunnasta
hyökkäysvaunujen tukemana useita kertoja onnistumatta
kertaakaan.
Oman tykistön keskitetty tuli esti yritykset
monessa tapauksessa.Vihöllisen yritykset laantuivat.17.7.jälkeen
ja lohkolla kuultiin vihollisen vilkasta liikehdintää
poispäin 21.7.1944.
Asemasotavaihe
U-asemassa kesti
heinäkuun puolivälistä syyskuun 19.p.välirauhan solmimiseen
saakka.
Katso
kuvia sotapolulta.
19.9.
Lähtö
Lemetistä, siirtyminen Moskovan rajan taakse.
2.11.
-44 Kotiuttaminen
loka- marraskuussa 1944
Vetäytyminen,
kaatuneet:
21.6.
Syväri, Lotinanpelto 12
22.-26.6 Kinkieva, Sammatus,
Nurmoila 25
27.6-7.7. Aunus, Vitele 73; Rajakontu, Manssila,
Tulemajoki 66
8.7.-19.9. U-linja, Nietjärvi, Lemetti 70
Yhteensä 246
Rykmentin sotatien
yksityiskohtainen kuvaus löytyy nettisivulta Sotapolku.fi
|
